Tammikuussa, kanattoman kanakeiton siivittämänä, postasin mietteitäni maailmalopun myyjistä ja helvetinhärvelistä nimeltään teköäly, AI  asiakaspalvelijana.

Ehkä se maailmanlopun fiilis ja tekoälyvastaisuus johtui juuri kanattomasta kanakeitosta, jonka makumaailma parhaimmillaankin muistuttaa hyvin maustetussa liemessä kelluvien pyyhekumin ja hikisen kengänpohjan rippeiden muodostamaa sinfoniaa. Jotenkin sellainen dystooppinen avaruusruoka, jonka maku paranee ainoastaan suun kautta hengittämällä ja katselemalla syödessä tekoälyn luomaa täydellistä ruoka-annosta.

Koska eilen, aurinkoisena alkukesäisenä maanantaina, hyvin levätyn viikonlopun jälkeen, maha täynnä lähes oikeaa ruokaa, mulla taisi olla jotenkin haavoittuva hetki, jota rakas maailmalopun markkinointimyyntifakiiri Janne, osasi taitavasti hyväksikäyttää.

Jonkinlaisen hetkellisen ja väliaikaisen AI heräämisen lopputuloksena, olin kätellyt ja tilannut meille sen vittuilevan klemmarin, joka toki osaa paljon muutakin, jota en oikeasti edes vielä täysin ymmärrä.

Sen verran nopeasti maailma tällä hetkellä muuttuu, että muutamassa kuukaudessa olin kääntänyt takkini täysin ympäri.

Vaikka Janne the Markkinointimyyntifakiiri hyvin osasikin ohjailla minua ostofunnelitunnellissaan oikeaan suuntaan, olin AI asiaa tuumaillut jo jonkin aikaa ja tullut siihen tulokseen, että siinä junassa vain yksinkertaisesti pitää jotenkin rimpuillen roikkua mukana. Janne haistoi tämän AI epävarmuuden minussa ja laittoi oikean aivopesudiansliden pyörimään.

Havahduin AI heräämiseeni oikeastaan autoharrastukseni kautta. Hankin itselleni sellaisen toksista maskuliinisuutta huokuvan V8 bensa mottorilla varustetun, manuaalilaatikolla käskytettävän, vuoden -91 Land Rover maasturin. Pelkkää analogiaa, kaikki isoa ja vaatii voimaa. Nykyaikaisina lisävarusteinaan ainoastaan sähköikkunat- ja peilit.

Nimeksi hänelle annoin Greta, koska jollain kierolla tavalla, pelastaessani tämän upean luomuksen paalaimelta, koin myös pelastavani hiukan maailmaa. Vaikka tämä auton nimen inspiraationa toiminut Greta näyttääkin tällaiselle keski-ikäiselle setämiehelle tekoälyllä luodulta meemiltä, ei AI heräämiseni kuitenkaan hänestä johtunut.

Vanhaa kunnioittaen, uusin äänentoistojärjestelmän, joka näytti vanhalta, mutta johon oli upotettu aimo määrä nykyteknologiaa.

Varsinainen AI herätykseni tuli navigoidessani hirviöllä kohti tiettömien teiden takaisia unelmieni metsäkallioita. Vanhan liiton GT kartan rapistelun sijasta käskytin ”Hey Google”:lla Gretaa kertomaan parhaan lähestymisreitin kohteeseeni, joka sitten kivasti pamahtikin analogisen nopeusmittarin eteen sijoitettuun näyttöön ja opasti asiaan kuuluvasti vähemmän turvallisesti perille. Oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan käytettynä AI osoittautui siis korvaamattomaksi matkakumppaniksi, joka tosin jäi loppureissuksi kännykän muodossa Gretan hanskalokeroon.

Kohta koitetaan opettaa teköälylle helamiehen sielunmaisemaa, lähinnä sitä ammatillista ja teknistä puolta, koska luulen henkilökohtaisten mielen parametrieni opettamisen rikkovan tuon ykkösistä ja nollista koostuvan monimutkaisen tuotoksen, joka meillä nimetään Lukkoseppä AI ChattiBotti Matiksi. Matti ei välttämättä hiffaisi, miksi tämä mörökölli haluaa istua yksin metsäkalliolla käppyrämäntyjen katveessa, katsellen tyhjällä katseellaan kaukaisuuteen ja ajatellen ei niin yhtään mitään.

Koitamme saada Engagen AI Matista vittuilevaa glemmaria paremman ja meitä ystävällisemmän asiakaspalvelijan, joka oikeasti helpottaa työtämme, tehostaa myyntiä ja markkinointia, sekä luo sellaiset virtuaaliset tekoälynanoibotit, joista et kerran apua kysyttyäsi pääse koskaan eroon, edes siellä nimeämättömän tukkirekkatien päässä olevalla jylhällä metsäkalliolla.

Lukkoseppä AI ChattiBotti Matti palveluksessasi, kuinka voin auttaa?