Tammikuussa, kanattoman kanakeiton siivittämänä, postasin mietteitäni maailmalopun myyjistä ja helvetinhärvelistä nimeltään teköäly, AI  asiakaspalvelijana. Ehkä se maailmanlopun fiilis ja tekoälyvastaisuus johtui juuri kanattomasta kanakeitosta, jonka makumaailma parhaimmillaankin muistuttaa hyvin maustetussa liemessä kelluvien pyyhekumin ja hikisen kengänpohjan rippeiden muodostamaa sinfoniaa. Jotenkin sellainen dystooppinen avaruusruoka, jonka maku paranee ainoastaan suun kautta hengittämällä ja katselemalla syödessä tekoälyn luomaa […]